Kaik' Turust...


 

Alla pieni pläjäys Turkua. Voit käydä tutustumassa Turkuun ja sen tapahtumiin myös seuraavista linkeistä:

* Turun kaupungin viralliset kotisivut
* TurkuTouring - Turun matkailusivut
* Turun tapahtumakalenteri
* Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 viralliset kotisivut

TurkuTouring ja Nuorisoleiri tarjoavat yhteistyössä Nuorisoleiriläisille sekä leirivierailijoille TurkuCard 24h:n hintaan 15 € (norm. 21 €). TurkuCardin voit käydä ostamassa TurkuTouringin toimistolta (Aurakatu  4). Tarkemmat ohjeet lähempänä leiriä.

TurkuCard on matkailijan etukortti, jonka hankittuasi tutustut useihin nähtävyyksiin ja saat monenlaisia etuja. TurkuCardilla pääset maksutta melkein kaikkiin Turun museoihin. Kortilla matkustat myös ilmaiseksi Turun joukkoliikenteen busseilla sekä opastetuilla kiertoajeluilla.

Lisäksi saat yhteensä kymmeniä erilaisia etuja monissa kohteissa, esimerkiksi aterioit edukkaasti kortin piiriin kuuluvissa kohteissa tai shoppailet viilatuin hinnoin kortin noteraavissa erikoisliikkeissä. TurkuCard merkitsee siis paljon etuja pienellä panostuksella.

-----------------------------------------------------------------------------------------

Turku (ruots. Åbo) on Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja se on Länsi-Suomen läänin pääkaupunki. Kaupungin arvellaan syntyneen hiljalleen 1200-luvun kuluessa, mikä tekee Turusta Suomen vanhimman kaupungin. Turku oli pitkän aikaa myös Suomen suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus.

Turun väkiluku vuoden 2006 lopussa oli 175 358, mikä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin. Turun seudulla oli vuoden 2005 lopulla 298 452 asukasta. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 5,2 %. Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

Turku on menestynyt hyvin useissa kaupunkien vertailuissa. Kaupunki on muun muassa sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa. Vuonna 2007 Turku sijoittui kolmanneksi keskikokoisia eurooppalaisia kaupunkeja vertaavassa European Smart Cities -luokituksessa. Turku on myös vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Liikenne
Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen. Laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät jo pitkään. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Tätä risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Turku-Tukholma välillä harjoittavat Silja Line ja Viking Line. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.

Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902. Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) ja tavaraliikennettä on 1,6 miljoonaa tonnia. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema on Suomen viidenneksi vilkkain, se palvelee vuosittain yli 300 000:tta matkustajaa. Lentoasemalta on lentoja Helsinkiin, Maarianhaminaan, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 14. tammikuuta 2008 aloittaa Wingo-lentoyhtiö lennot myös Tampereen kautta Ouluun. Myös puolalais-unkarilainen Wizz Air aloittaa lennot Turun ja Gdañskin välillä huhtikuun 2. päivänä 2008.

Tärkeimmät autoliikenteen väylät ovat valtatie 1 Helsinkiin, valtatie 8 Poriin, valtatie 9 Tampereelle ja valtatie 10 Hämeenlinnan kautta Tuulokseen sekä Turkua kiertävä kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963. Moottoriteitä ovat myös valtatie 1 Turusta Muurlaan (vuodesta 2008 lähtien Helsinkiin saakka) sekä valtatie 9 Turusta Auraan. Myös kantatie 40 on keskiosiltaan moottoritiemäinen kaksiajoratainen eritasoliittymin varustettu väylä.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti mutta päästettiin sen jälkeen rappeutumaan, kunnes ne vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän. Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Turun seudulle on myös tehty suunnitelmia kenties lähitulevaisuudessa rakennettavasta pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista.

Tapahtumia
Turussa järjestetään monia musiikkitapahtumia. Tunnetuin on vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock, joka on vuosien varrella kerännyt eri aikojen huipputähtiä esiintymään Turkuun. (Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman vanhin rockfestivaali on Pinkpop, jota alettiin järjestää samana vuonna kuin Ruisrock, eli vuonna 1970.)

Suomen vanhin kaupunkifestivaali Down By The Laituri (DBTL) on maan suurin kaupunkifestivaali, joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin. Marraskuisin Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata Näkyvissä -festivaalit. Muita tapahtumia ovat elokuussa järjestettävät Turun musiikkijuhlat ja Uuden musiikin festivaali sekä maaliskuussa järjestettävä Turku Jazz.

Urheilu
Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on todennäköisesti kaupungin monipuolisin liikunta- ja urheilualue. Kupittaalla sijaitsevat useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi mm. liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadioni, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui myös uusi Kupittaan jäähalli.

Veritas Stadionin ohella toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena. Toinen Turun suurista jäähalleista on edellä mainittu Kupittaan jäähalli. Muut Turun jäähallit sijaitsevat Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- sekä tennishalli.

Turun kaupunginosat
Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta, joka jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla, ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi ja Raunistula). Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja kalliita asuinalueita.

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pääskyvuori, Luolavuori ja Harittu. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta sekä rakentaminen Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille että täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.

Turkulaisuus
Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä.

Turun seutu
Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Vahto ja Yläne. Turun pohjoisin piste on Kuhankuonolla sijaitseva rajakivi, jossa kohtaavat kahdeksan kunnan rajat. Sinne Turku on ulottunut siitä lähtien, kun Paattinen vuonna 1973 liitettiin Turkuun.

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tärkeän tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on yli 230 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut tästä Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.

Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.

Vuosien varrelta
Palaute
Tiedotearkisto
Leiritulokset 2002-2007
 
 © 2008 Valtakunnalliset Pesisleirit 2008 SLU  |  Sporttisaitti  |  tulosta sivu